Kosteuspyyhkeiden aiheuttamat tukokset voi paikantaa datalla

Erilaiset kosteuspyyhkeet ja pyyheliinat kasvattaneet suosiotaan, mikä taas on johtanut tukoksiin jätevesiviemäreissä. Onneksi nämä tukokset voidaan paikantaa helposti datan avulla.

Koronaviruksen myötä ihmiset ovat alkaneet tiedostaa puhelinten pinnoilla, ovenkahvoissa ja muilla pinnoilla vaanivat bakteerit. Erilaiset kosteuspyyhkeet ja pyyheliinat kasvattaneet suosiotaan, mikä taas on johtanut tukoksiin jätevesiviemäreissä. Toisin kuin vessapaperi, kosteuspyyhkeitä ja muita paperituotteita ei ole suunniteltu hajoamaan kastuessaan vaan niistä muodostuu tukos, josta huolehtiminen jää yleensä vesilaitosten harteille. Ensimmäisenä ongelmanratkaisun keinona ihmisille on toki opetettava oikeanlainen pyttyetiketti. Toisena keinona on nostettava esiin työkalut, joiden avulla vesilaitokset löytävät tukokset ajoissa vaikka etänä.

Pitkään putkissa lymyävä tukos johtaa ylivuotoon. Käytännössä ylivuoto tarkoittaa sitä, että jätevettä virtaa väärään paikkaan: jokiin, järviin, rannoille tai esimerkiksi jonkun kellariin. Yksittäinen tukos voi aiheuttaa vahinkoa ympäristölle ja kiinteistöille, ja kellareissa toki paljon muutakin harmia. Jätevesi on täynnä haitallisia aineita, joiden on parempi virrata käsittelyyn puhdistamolle eikä jäädä asuinympäristöön.

alt text Tukos havaittu pumppaamon datasta

Useiden datalähteiden yhdistäminen tuottaa uutta tietoa

Digitalisaatio ja tukokset eivät aina ole kuuluneet samaan lauseeseen. Kehitys tuo kuitenkin mahdollisuuksia myös vesilaitoksille. Tiedon kerääminen ei vesialalla ole uusi käytäntö: virtaamaa, käyttöasteita ja muita muuttujia on jo pitkään mitattu erilaisilla sensoreilla. Digitalisaation mahdollisuudet konkretisoituvat yhdistämällä kaikki kerätty data. Reaaliaikaisten mittausten vertaaminen historiatietoihin on hyödyllistä, mutta enemmän arvoa saa yhdistämällä siihen vielä tietoja esimerkiksi sääoloista tai merenpinnan korkeudesta.

Miten dataa voi hyödyntää tehokkaasti? Pelkkä datan kerääminen ei kerro vesilaitoksille kovin paljon. Tukosriskiä voi pienentää soveltamalla älykästä analyysiä suuriin määriin dataa. Neurofluxin lähestymistavassa historiatiedoista muodostetaan koneoppimisen avulla malleja, joita sitten verrataan automaattisesti reaaliaikaisiin mittauksiin. Tekoälyä hyödyntävä järjestelmä kerää tietoa myös säätutkista, vesilaitosten hallintajärjestelmistä ja GIS-alustoista, mikä tekee tukoshavainnoista entistäkin luotettavampia. Kun tukos havaitaan, ohjelma muodostaa hälytyksen, jolloin vesilaitos ehtii reagoida poikkeamaan hyvissä ajoin.

Neurofluxin työkaluja on aina kehitetty tiiviissä yhteistyössä vesialan asiantuntijoiden kanssa ja tukokset olivatkin ensimmäinen asia, jota data-analyysillämme alettiin tarkastella. Kokemus on opettanut, että parhaat ratkaisut löydetään yhdistämällä eri alojen osaamista. Kuulemme mielellämme vesilaitosten kokemuksista datan käytöstä tai päivittäisistä haasteista. Jos data-analyysi kiinnostaa, laita meille viestiä.

2.4.2020

Julia Kariniemi

Client Relationship Manager

Kuinka Neuroflux voisi auttaa teidän vesilaitosta?

Ota yhteyttä ja varaa demo!

Tuomas Koskinen
Toimitusjohtaja

Tuomas Koskinen
tuomas.koskinen@neuroflux.fi
+358-45 249 8476