Vuotovesien paikannus pumppaamodatalla

Suomalainen viemäriverkosto alkaa ikääntyä. Mistä korjaustyöt kannattaa aloittaa ja miten verkostoa huoltaa? Data-analytiikka tuo näkyvyyttä maan alle.

Jos viemäriverkostossa virtaavan veden määrä ylittää usein verkoston kapasiteetin, voisi vastauksena pitää isompaa verkostoa ja suurempia puhdistamoja. Rakennustöihin kuluu helposti satoja miljoonia euroja. Jos kapasiteettia taas ei kasvateta, jätevedenpuhdistamot toimivat täydellä kapasiteetilla, ja energian ja muiden resurssien kulutus kasvaa. Suuret virtaamat heikentävät puhdistustulosta ja ajoittain puhdistamon kapasiteetti ylittyy. Puhdistusprosessi joudutaan ohittamaan osittain tai kokonaan, jolloin puhdistamatonta jätevettä päästetään luontoon.

Mistä verkostossa virtaava ylimääräinen vesi tulee? Huonokuntoiseen verkostoon saattaa päätyä vettä esimerkiksi vesistöistä tai pohjavesialueilta. Muita lähteitä voivat olla verkostoon luvattomasti tehdyt liitännät ja viemäriin virtaavat sateet. Karkea arvio vuotoveden määrästä saadaan vertailemalla myydyn veden määrää jätevedenpuhdistamolla puhdistettuun vesimäärään. Vuotokohtien paikantamisessa siitä ei kuitenkaan ole apua. Verkostosta tehtyjen mittausten avulla haavoittuvat osuudet voidaan kuitenkin löytää.

Data-analyysi pystyy ottamaan huomioon myös muita tekijöitä: verkostomittaukset voidaan suhteuttaa säätietoihin, sähkönkulutukseen tai vaikka merenkorkeuteen. Kun dataa tarkastellaan kuukausien tai jopa vuosien ajalta, alueiden pitkäaikaiset trendit tulevat esiin. Viime vuonna Helsingin seudun ympäristöpalveluissa HSY:llä huomattiin, että tiettyjen jätevedenpumppaamoiden virtaama korreloi merenpinnan korkeuden kanssa. Nopea selvitys paljasti, että pumppaamoihin pääsi ajoittain valumaan merivettä. Lyhyen ajan sisällä korjattiin useita verkosto-osuuksia. Muutos on huomattu myös jätevedenpuhdistamolla, jonka toimintaa veden korkea suolapitoisuus ajoittain häiritsi.

Saneeraussuunnitelmat priorisoidaan usein putkien iän perusteella. Data-analyysi voi kuitenkin osoittaa verkostosta kohteita, jotka eivät ole vanhimpia, mutta joiden korjaaminen lisää toimintavarmuutta ja tuo säästöjä tehokkaimmin. Kuten yllä oleva esimerkki osoittaa, ikää hyödyllisempää on tieto putkisto-osuuksien toiminnasta: miten virtaamat ovat kehittyneet vuosien aikana ja miltä ne voisivat normaalitilassa näyttää. Koneoppimista hyödyntämällä voidaan luoda aikaisempiin verkostomittauksiin ja muihin datalähteisiin pohjautuva malli, joka kertoo luotettavasti pumppaamon normaalitoiminnasta.

Vesihuoltolaitosten keräämää verkostotietoa voi pitää merkittävänä tieto-omaisuutena, jonka huolellinen hallinnointi mahdollistaa tiedolla johtamisen. Eri syistä johtuvat vuotovedet vaivaavat vesihuoltolaitoksia ympäri maailmaa. Ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja ikääntyvän infrastruktuurin myötä ongelmat korostuvat tulevaisuudessa lisää. Vesihuollon toimintavarmuutta turvataan paikantamalla ja korjaamalla ongelmakohdat, ja ensimmäinen askel kohti parempaa tiedolla johtamista on aloittaa verkostotiedon systemaattinen kerääminen.

4.9.2020

Julia Kariniemi

Client Relationship Manager

Kuinka Neuroflux voisi auttaa teidän vesilaitosta?

Ota yhteyttä ja varaa demo!

Tuomas Koskinen
Toimitusjohtaja

Tuomas Koskinen
tuomas.koskinen@neuroflux.fi
+358-45 249 8476